Kahden hermoston tanssi: Miten tunteesi muovaavat vauvasi aivoja?
Kun nainen saa tietää odottavansa lasta, alkaa ihmeellinen matka, jossa kaksi hermostoa kommunikoi keskenään. Tämä äidin ja vauvan välinen "neurofysiologinen duetto" on yksi luonnon hämmästyttävimmistä ilmiöistä.
Se on tarina, joka alkaa kohdussa ja jatkuu läpi ensimmäisten elinvuosien - tarina, jossa äidin tunteet, stressi ja hyvinvointi kirjaimellisesti muovaavat lapsen kehittyvää hermostoa.
"Äidin vatsassa lapsi ei tunne vain äidin sydämen lyöntejä, vaan myös hänen tunteensa," selittää neurotieteilijä Catherine Belzung. "Hormonaalinen ympäristö kohdussa toimii ensimmäisenä informaation välittäjänä."
Hermoston kehityksen alkusoitto – Näin tunteesi vaikuttavat kehittyvään vauvaan
Sikiön hermoston kehitys alkaa jo kolmannella raskausviikolla. Tämä prosessi on hämmästyttävän monimutkainen ja haavoittuvainen. Joka minuutti muodostuu noin 250,000 uutta hermosolua. Raskaus ei ole vain fysiologinen tila - se on kahden hermoston välinen jatkuva keskustelu. Aivotkin muovautuvat läpi elämän: vielä vanhanakin ihminen voi oppia uutta. Suurimmat loikat aivojen kehityksessä tapahtuvat kuitenkin jo kohdussa sekä vauva-ajasta murrosikään asti.
Kun äiti kokee stressiä, hänen kehonsa tuottaa kortisolia, stressihormonia, joka läpäisee istukan ja saavuttaa sikiön. Sikiö ei vain altistuu tälle hormonille, vaan hänen kehittyvä hermostonsa oppii tästä kokemuksesta. Pitkäaikainen altistuminen korkeille kortisolitasoille voi muokata aivojen kehitystä, erityisesti alueilla, jotka säätelevät stressireaktioita.
Mutta ei unohdeta äidin ja kohtuvauvan välisen symbioosin ihanaa puolta.
Kun äiti nauraa, hänen kehonsa vapauttaa endorfiineja ja oksitosiinia, "onnellisuushormoneja", jotka nekin löytävät tiensä sikiöön. Näin myös ilo ja rauhallisuus välittyvät kehittyvään hermostoon.
Kolmen sukupolven perintö: Isoäidin vaikutus tyttövauvan kautta tulevaisuuteen
Tyttövauvojen kehityksessä piilee hämmästyttävä biologinen ilmiö, joka yhdistää kolme sukupolvea. Tyttösikiöiden kaikki munasolut kehittyvät jo sikiöaikana ensimmäisellä raskauskolmanneksella.
Kun nainen odottaa tyttövauvaa, hänen kohdussaan kehittyy jo seuraavan sukupolven alku.
Tyttövauvan kaikki tulevat munasolut - joista jotkut saattavat joskus kehittyä hänen omiksi lapsikseen - muodostuvat ja ovat alttiina äidin (eli tulevan lapsen isoäidin) hormonaaliselle ympäristölle. Tämä biologinen tosiasia antaa uuden merkityksen sukupolvien väliselle yhteydelle.
Kenties odottavana äitinä pohdit omaa tapaasi toimia stressitilanteissa. Voit esimerkiksi reagoida voimakkaasti äkillisiin ääniin, aivan kuten äitisikin. Kenties huomaat, että tyttäresi tekee samoin, vaikka kasvatitkin hänet eri tavalla. Mietitkö, kuinka paljon tästä regoinnista on siirtynyt biologisesti jo kohtuajalla tyttärellesi?
Olet pohdinnoissasi oikeilla jäljillä. Epigenetiikan tutkimus on osoittanut, että ympäristötekijät voivat vaikuttaa geenien toimintaan ilman muutoksia itse DNA-sekvenssissä. Äidin kokema voimakas stressi voi siis teoriassa vaikuttaa tyttövauvan munasolujen epigeneettisiin merkkeihin, jotka puolestaan saattavat vaikuttaa seuraavan sukupolven hermostolliseen kehitykseen.
Lue lisää aiheesta artikkelista: Early life genetic, epigenetic and environmental factors shaping emotionality in rodents (Neuroscience & Biobehavioral Reviews, Volume 29, Issue 8, 2005)
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että olisimme vain biologiamme vankeja. Päinvastoin, tietoisuus tästä kolmen sukupolven välisestä yhteydestä voi auttaa meitä katkaisemaan negatiivisia kehiä ja vahvistamaan positiivisia.
"Kun ymmärrämme, että kannamme mukanamme paitsi oman äitimme, myös isoäitimme neurofysiologista perintöä, saamme mahdollisuuden tietoisiin valintoihin. Voimme luoda uusia, terveempiä malleja tuleville sukupolville," toteaa epigenetiikan tutkija Rachel Yehuda.
Syntymä: Kahden hermoston ensimmäinen "kasvokkain" kohtaaminen
Synnytys on dramaattinen muutos kahden hermoston suhteessa. Äkkiä ne eivät olekaan samassa elimistössä, mutta niiden välinen tanssi jatkuu - nyt intensiivisempänä kuin koskaan.
Vastasyntyneen aivot ovat valtavan muovautuvat. Ne sisältävät kaikki tarvittavat hermosolut, mutta näiden solujen väliset yhteydet - synapsit - muodostuvat ja vahvistuvat vasta kokemuksen myötä. Juuri tässä kohtaa äidin hermosto astuu jälleen keskeiseen rooliin.
Kun äiti pitää vauvaa sylissään, tapahtuu jotain merkittävää: vastasyntyneen kehon lämpötila, sydämen syke ja hengitys alkavat synkronoitua äidin kanssa. Tätä kutsutaan fysiologiseksi säätelyksi. Vauvan hermosto ei ole vielä kypsä itsesäätelyyn, joten se käyttää äidin hermostoa ikään kuin "ulkoisena säätelyjärjestelmänä".
Jo muutaman kuukauden ikäinen vauva hakee katseellaan hoitajansa kasvoja ja hamuaa kosketusta, ja vauva alkaa matkimaan vanhempiensa ilmeitä. Vauva oppii kasvojen ilmeistä: ’kun minä hymyilen, vanhempani hymyilevät minulle, olen heille siis hyvin rakas.’
Virittäytyminen ja sensitiivisyys: Hermoston säätelyn perusta
Äidin kyky virittäytyä vauvansa viesteihin ja vastata niihin sensitiivisesti muodostaa perustan vauvan kehittyvälle kyvylle säädellä omaa hermostoaan. Tämä prosessi on huomattavasti moniulotteisempi kuin usein ymmärretään.
Kun vastaat vauvasi itkuun rauhallisesti ja johdonmukaisesti, et ainoastaan lohduta häntä siinä hetkessä. Rakennat samalla hänen aivoihinsa polkuja, jotka auttavat häntä tulevaisuudessa käsittelemään stressiä ja säätelemään tunteitaan. Tutkimukset vahvistavat tämän näkemyksen.
Kun äiti vastaa sensitiivisesti vauvan viesteihin, tapahtuu useita positiivisia neurologisia prosesseja:
Stressinsäätelyjärjestelmien kehittyminen: Vauvan HPA-akseli (stressihormoneja säätelevä järjestelmä) kehittyy tasapainoiseksi. Tämä näkyy myöhemmin parempana kykynä palautua stressaavista tilanteista.
Prefrontaalisen aivokuoren kehitys: Tämä aivoalue, joka on vastuussa toiminnanohjauksesta ja impulssikontrollista, kehittyy optimaalisesti kun lapsi saa kokea säännöllisesti, että hänen tunteisiinsa vastataan. Tutkimukset osoittavat, että sensitiivisesti hoivattujen lasten prefrontaalinen aivokuori on paksumpi ja toiminnallisesti kehittyneempi.
Vagushermon toiminta: Sensitiivinen hoiva vahvistaa vagushermon toimintaa, mikä edistää kykyä rauhoittua ja rentoutua stressin jälkeen. Korkeampi "vagaalinen sävy" on yhdistetty parempaan tunnesäätelyyn läpi elämän.
Oksitosiinijärjestelmän vahvistuminen: Positiiviset vuorovaikutuskokemukset aktivoivat vauvan oksitosiinijärjestelmää, mikä vahvistaa sosiaalisia taitoja ja kykyä luoda läheisiä ihmissuhteita myöhemmässä elämässä.
Neuronien välisten yhteyksien optimointi: Aivojen "käytä tai menetä" -periaate toimii täydellä teholla varhaislapsuudessa. Positiiviset vuorovaikutuskokemukset vahvistavat hermoyhteyksiä, jotka tukevat sosiaalista oppimista ja tunnesäätelyä.
Ajatellaan vaikka kuvitteellista 7-vuotiasta Leenaa, jolla on poikkeuksellinen kyky säädellä tunteitaan ja tulla toimeen ikätovereidensa kanssa. Hänen äitinsä on reagoinut johdonmukaisesti ja sensitiivisesti Leenan tarpeisiin tämän ollessa vauva.
Neurologisissa tutkimuksissa on havaittu, että tällaisten lasten aivoissa amygdala (tunnekeskus) ja prefrontaalinen aivokuori (säätelykeskus) kommunikoivat tehokkaammin keskenään, mikä näkyy parempana kykynä säädellä voimakkaita tunteita.
Tämä hermoston säätelyn kehitys ulottuu pitkälle lapsuuden yli.
Varhain sensitiivistä hoivaa saaneet lapset ovat nuoruudessa ja aikuisuudessa:
Resilientimpiä stressin suhteen
Parempia ongelmanratkaisussa
Empaattisempia
Sosiaalisesti taitavampia
Vähemmän alttiita mielenterveyden ongelmille
Akateemisesti menestyneempiä
Peilisolut: Empatian biologinen perusta
Ihmisaivoissa on erityisiä hermosoluja, joita kutsutaan peilisoluiksi. Ne aktivoituvat sekä silloin, kun teemme jotain itse, että silloin, kun näemme toisen tekevän saman asian. Nämä solut ovat empatiakykymme neurobiologinen perusta.
Kun vauva näkee äitinsä hymyilevän, hänen aivojensa peilisolut aktivoituvat samalla tavalla kuin jos hän itse hymyilisi. Vauva ei vain näe hymyä - hän tuntee sen sisällään. Samoin tapahtuu surun, pelon ja muiden tunteiden kohdalla.
"Vauva ei vain jäljittele äidin ilmeitä ja eleitä," sanoo kehityspsykologi Colwyn Trevarthen. "Hän rakentaa sisäistä mallia ympäröivästä maailmasta ja itsestään äidin tunnetilojen kautta."
Turvallinen kiintymyssuhde: Neurobiologisen resilienssin perusta
Ensimmäisen lapsen kanssa saatat äitinä olla usein stressaantunut ja huolissani. Toisen kanssa huomaatkin että olet oppinut luottamaan enemmän itseeni. Ero lastesi temperamentissa voi olla selkeä - nuorempi lapsesi on kenties paljon rauhallisempi ja sopeutuvampi.
Turvallinen kiintymyssuhde - tunne siitä, että vanhempi on emotionaalisesti saatavilla ja responsiivinen - luo neurobiologisen perustan lapsen resilienssille. Tällaisessa suhteessa kasvaneiden lasten aivoissa hippokampus (muistin ja stressinsäätelyn keskus) ja prefrontaalinen aivokuori (tunteiden säätelyn ja päätöksenteon keskus) kehittyvät optimaalisesti.
Tämä ei tarkoita, että vanhemman pitäisi olla täydellinen. Itse asiassa, vanhemman kyky korjata emotionaalisia "katkoksia" voi olla yhtä tärkeää kuin katkoksien välttäminen.
Kun äiti huomaa olleensa kärsimätön ja palaa emotionaaliseen yhteyteen lapsensa kanssa, hän opettaa tälle arvokasta taitoa: ristiriidat voidaan korjata, ja yhteys voidaan palauttaa.
Käytännön neuvoja hermostollisen hyvinvoinnin tukemiseen
Voit tukea sekä omaa että vauvansi hermostollista hyvinvointia:
Itsemyötätunto: Äitiys on vaativaa. Oman hermoston rauhoittaminen itsemyötätunnon avulla auttaa myös vauvaa.
Läsnäolo: Ei tarvitse olla täydellinen - pelkkä emotionaalinen läsnäolo luo turvaa vauvan hermostolle.
Kosketus: Ihokontakti vapauttaa oksitosiinia, joka rauhoittaa sekä äidin että vauvan hermostoa.
Rytmit: Säännölliset päivärytmit auttavat vauvan hermostoa järjestäytymään ja luovat ennustettavuutta.
Tuki: Äidin saama sosiaalinen tuki vähentää stressiä ja heijastuu suoraan vauvan hyvinvointiin.
Kehoterapiat äidin ja vauvan hermoston hyvinvoinnin tukena
Kehoterapiat tarjoavat kiinnostavan lähestymistavan äidin ja kehittyvän vauvan hermostollisen hyvinvoinnin tukemiseen − Kun sinä äitinä voit hyvin, myös kohdussa kasvava vauvasi voi paremmin.
Esimerkiksi raskausajan vyöhyketerapeuttisen hieronnan jälkeen moni äiti kuvailee vaipuneensa todella ihanaan rentouden tilaan. Kolotukset helpottavat ja hermostokin rentoutuu.
Monesti odottavat äidit ovat kertoneet myös vauvan reagoineen hoitoon liikkumalla ensin vilkkaammin ja sitten rauhoittuen kohdussa. Useat äidit kuvailevat myös saaneen uudenlaisen yhteyden vauvaansa hoidon aikana.
Minulle on todella tärkeätä hoitoa tehdessäni, että sinä odottavana äitinä voit kokea olevasi hoivattu ja kannateltu. Sillä kaikki se hoiva ja huolenpito jota sinä voit vastaanottaa äitinä, kertaantuu ja heijastuu lapsesi hyvinvointiin.
Niin kraniosakraaliterapia kuin vyöhyketerapeuttinen hierontakin rauhoittavat hoidossa olevan äidin autonomista hermostoa, siirtäen sitä sympaattisesta 'taistele tai pakene' -tilasta parasympaattiseen 'levon ja sulatuksen' tilaan.
Tämä tila välittyy suoraan myös kohdussa kehittyvään sikiöön hormonaalisten ja neurologisten yhteyksien kautta."
Vauvan syntymän jälkeen nämä terapiat voivat edelleen tukea molempien hyvinvointia:
Vauvahieronta, joka perustuu samoihin periaatteisiin, vahvistaa sinun ja vauvasi kiintymyssuhdetta. Yhteinen hierontahetki on ihana tapa tukea vauvasi hyvinvointia monin tavoin.
Hellävarainen kraniosakraaliterapia voi auttaa vapauttamaan synnytyksen aikana tulleita jumeja vauvalta ja auttaa äidin kehoa palautumaan raskautta edeltäneeseen tilaan.
Äidin säännöllinen kehoterapiahoito heijastuu varmasti positiivisesti myös imetyskokemukseen ja sensitiivisyyteen vauvan viesteille. Levänneenä jaksat olla läsnä vauvasi tarpeille.
"Kehoterapioiden vaikutus äidin hermostolliseen tilaan on merkittävä. Kun sinä äitinä olet rauhallisempi ja kehollisesti tasapainoisempi, kykynsi virittäytyä vauvansi tarpeisiin paranee. Tämä synnyttää positiivisen kehän, joka tukee vauvasi hermoston kehitystä."
Sukupolvien ketju: Hermostollinen perintömme
Tunnetilojesi vaikutus vauvasi hermoston kehitykseen on hämmästyttävän suuri. Jokainen äiti-lapsi-pari luo oman ainutlaatuisen tarinansa, joka pohjaa heidän varhaiseen vuorovaikutukseensa.
Tällä tavoin syntyvä hermostollinen toimintamalli ei välttämättä ole lopullista, vaan hermostoakin voidaan opettaa. Hermostollinen joustavuus mahdollistaa kasvun ja muutoksen läpi elämän.
Sinun ja lapsesi ei tarvitse jäädä sukupolviesi vangiksi, vaan voitte lähteä tieotisesti luomaan uusia yhteyksiä ja toimintamalleja.
Kun ymmärrämme tämän kahden hermoston välisen tanssin, voimme arvostaa sitä syvällistä biologista yhteyttä, joka yhdistää meidät sukupolvien ketjussa.
Sinun ja vauvasi välinen hermostollinen yhteys ei ole vain tiedettä - se on elämän runollinen ilmentymä.
Me kannamme äitiemme hermostollista perintöä soluissamme, mutta meillä on myös kyky muuttaa tätä tarinaa - hermoyhteytemme tanssia.
“ Jokainen rakastava katse, kosketus ja sana, jonka jaat omien lastesi kanssa, rakentaa uusia reittejä hermostoon ja vahvistaa lapsesi hyviä kokemuksia itsestään ja maailmasta jossa elämme.”
- Karoliina Bruun -
Baby Shower lahjaidea
Onko ystäväsi raskaana? Oletko järjestämässä baby showereita ja mietit mikä olisi ihana lahja tulevalle äidille?
Lahjakortti vyöhyketerapeuttiseen raskaushierontaan tai vyöhyketerapeuttiseen synnytyksen käynnistyshoitoon on varmasti mieluinen yllätys tulevalle äidille.
Kun taas vauvahieronnan yksityisopetus on lahja, joka kantaa pitkälle vauva-arkeen tuoden iloa niin äidille kuin syntyvälle lapsellekin!
Olet sydämellisesti tervetullut kokemaan
hoitojeni kokonaisvaltaisesti eheyttävän vaikutuksen omaan ja vauvasi hyvinvointiisi!
Otan vastaan asiakkaita hoitohuoneellani Sipoon Söderkullassa ja Helsingissä Malmilla Elonaskeleen kauniissa tiloissa. Klikkaa linkkiä ja varaa aikaa rentouttavaan hoitoon.
Olette kaiken hyvän arvoisia!
Karoliina Bruun
Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ammattilainen
kraniosakraaliterapeutti
hieroja
vyöhyketerapeutti
Reiki Master opettaja
kätilö, terveydenhoitaja AMK